Nyt riittää!

Sipilän oikeistohallitus jatkaa ideologista ristiretkeään Suomen Yrittäjien agendalla, jonka lähtökohtana on murentaa työntekijöiden mahdollisuus puolustaa oikeuksiaan. Näistä viimeisin esimerkki on lakiesitys työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä työpaikoilla, joissa on alle 20 työntekijää. Lakiesityksen perusteluina käytetään työllisyyden nostoa ja väitteitä Suomen korkeasta irtisanomiskynnyksestä. Mitään näyttöä tai faktaa näiden perusteluiden tueksi ei ole. Suomen irtisanomiskynnys ei myöskään kansainvälisten tutkimusten mukaan ole erityisen korkea. Esityksen tueksi pyydetyt asiantuntijalausunnot, Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta (Etla) ja Palkansaajien tutkimuslaitokselta (PT), eivät tue esitettyjä perusteita.

Julkisuudessa lobataan, harhaanjohtavasti, että Suomen nykyinen henkilöperusteinen irtisanomislaki olisi niin tiukka, että työsuhteen irtisanominen olisi todella vaikeaa. Pitkäaikaisena pääluottamusmiehenä ei tällaista väitettä voi purematta niellä. Nykyiselläkin lainsäädännöllä työntekijä voidaan irtisanoa esim. työajan väärinkäytön, päihteiden, kiusaamisen ym. takia. Se on lopputilin paikka, jos työntekijä varoituksesta huolimatta ei muuta toimintatapojaan/käyttäytymistään.

Tällä lakiesityksellään Sipilän porvarihallitus jatkaa työmarkkinakentän möyhentämistä. Heti hallituskauden alussa ministerit, ylimielisinä, läimivät yläfemmaa: pakkolakipaketti voimaan ja ammattiyhdistysliike polvilleen. Pakkolakipaketti oli kuin suoraan työnantajien päiväunien fantasioista, kenties enemmänkin mitä uskalsivat odottaa. Pakkolaeilla kiristämisen kautta syntyi monasti kirottu kilpailukykysopimus (kiky), jolla lisättiin työaikaa 24 tunnilla ja leikattiin julkiselta puolelta lomarahat. Hallitus uhkasi muuttaa työlainsäädäntöä yksipuolisesti työntekijöille epäedullisemmaksi. Varsinkin paikallisen sopimisen laajentaminen, lain kautta, oli vahvasti esillä. Kikyyn taivuttiin, kun Sipilä lupasi, että työelämän lainsäädäntöä kehitetään kolmikantaisesti, eikä hallitus kajoa työttömyysturvaan. Miten kävi? Sipilän hallitus on pettänyt lupauksensa kerta toisensa jälkeen. Tässä ei riitä palstatila pääministerin sanojen syömisestä, mutta ne taisivat alkaa lupauksen pettämisestä koulutusleikkausten suhteen.

Sipilän oikeistohallituksen työnantajia suosivan työmarkkinapolitiikan motiivit ja päätavoitteet selkeytyvät, kun tarkastelee vaatimusta paikallisen sopimisen laajentamisesta ja irtisanomissuojan heikentämisestä. Kuka uskaltaa enää pitää puoliaan potkujen pelossa, jos työlainsäädäntö mahdollistaa mielivaltaisen irtisanomisen puuttuvaan luottamussuhteeseen perustuen. Tiivistäen: jos sana ei kuulu, niin luottamus häviää ja saat potkut!

Selvyydeksi. Pidän paikallista sopimista hyvänä asiana, niin yrityksille kuin työntekijöillekin, jos se perustuu yhdenvertaiseen sopimiseen, eikä saneluun, jota tällä mielivaltaisella lakiesityksellä haetaan. Se on kaikkien etu, kun työpaikkaa kehitetään yhteistyössä johdon ja henkilöstön kanssa. Tästä on omakohtaista kokemusta.

Suomen Yrittäjien hallituksen pj. Jyrki Mäkynen ihmettelee pokkana, miksi tähän asiaan reagoidaan näin voimakkaasti liitoissa, vaikka tämä koskee vain alle 20 hengen yrityksiä. Se on kuulkaa niin, jos tämä lakiesitys menee läpi, seuraavaksi se koskee kaikkia palkansaajia. Nyt riittää! Hyvä, että eri liitot ovat yhdessä liikkeellä puolustamassa pientä työntekijää mielivallalta.

 7.9.2018