Olivatko poliittiset lakot turhia?

Sipilän hallituksen masinoima henkilöperusteisen irtisanomasuojan heikentäminen Suomen Yrittäjien ohjeistuksen mukaan saatiin ay-liikkeen toimesta torjuttua. 

Useissa medioissa uutisoidaan tästä kirpun nylkemisestä siihen tyyliin, että ay-liike ampui tykillä hyttystä. Luodaan mielikuvaa, että asiassa ei muuttunut paljon mikään? Esimerkiksi ministeri Lindströmin asiaan kantaa ottava haastattelu uutisoitiin SK:ssa (9.11.) otsikolla – Irtisanomislaki eteni: ”Ei ole vesitetty”? Ihmiset ovat ymmällään miten tämä loppujen lopuksi meni? 

On selvää, että poliittisilla lakoilla oli lopputulokseen käänteentekevä vaikutus. Pitää palata surullisen episodin alkujuurille. Sipilän hallituksen alkuperäisessä esityksessä tarkoituksena oli, että lakiteksti muutetaan muotoon, jossa muun muassa työnantajan ja työntekijän luottamussuhteen horjuminen olisi irtisanomisperuste. Tämä olisi tarkoittanut käytännössä sitä, että henkilöperusteinen irtisanominen olisi ollut mahdollista niin kutsutun pärstäkertoimen mukaan. Käytännössä kyseessä olisi ollut jatkuva koeaika, eli epävarmuus työmarkkinoilla olisi lisääntynyt entisestään. 

Kysymyksessä oli erittäin merkityksellinen työehtosopimuskysymys, vaikka sitä on pyritty vähättelemään. 

Tosiasiassa uuteen lakiesitykseen on kirjattu vain nykyinen tuomioistuinten käytäntö. Samoin lain perusteluissa ohjataan nykyiseen käytäntöön. Yrityksen koko on siis jo tähän astikin otettu huomioon kokonaisharkinnassa, kun irtisanomisriitoja on ratkaistu tuomioistuimessa. Tämän on moni asiantuntija myös työnantajapuolelta tuonut esiin. Eli ministereiden ja Suomen Yrittäjien edustajien toisen suuntaiset ulostulot voi jättää omaan arvoonsa. 

Hyvää tässä oli se, että liittojen reagointi näytti niiden tarpeellisuuden työntekijöiden oikeuksien puolustamisessa. Ilman liittoja ollaan heikoilla, kun kovaa oikeistolaista politiikkaa harjoittava hallitus pyrkii heikentämään työehtoja sanelemalla. Lisäksi oli positiivista, että saatiin taas kolmikantaneuvottelut arvoonsa. Niillä Suomi on tämän hyvinvointiyhteiskunnan kehittänyt ja sitä tuskin voi kukaan kiistää. 

Kehitetään yhteiskuntaa ja työelämää sopien ei repien.