Omista ja puolueen vaaliteemoista

Meillä SDP:ssä on hyvä vaaliohjelma, TULEVAISUUSLINJA – SDP:N VAALITAVOITTEET JA MUUTOKSEN SUUNTA 2013, jonka pohjalta on hyvä ponnistaa vaalikentille. Tässä poimintoja SDP:n vaalitavoitteista ja omia ajatuksiani niihin. Voit tutustua SDP:n tavoitteisiin kokonaisuudessaan www.sdp.fi sivuilta.

TYÖTÄ JA KASVUA
Suomalainen hyvinvointivaltio on menestystarina. Suomen menestystarina voi jatkua myös tulevaisuudessa, kun huolehdimme työn ja kasvun edellytyksistä: laadukkaasta koulutuksesta, osaavasta työvoimasta sekä elinvoimaisesta tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta. Tarvitsemme tulevaisuus-investointeja, jotka vahvistavat talouden ja työllisyyden kasvun edellytyksiä sekä julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. SDP:n tavoitteena on työelämä, jossa jokainen voi kehittää osaamistaan ja luottaa toimeentuloonsa. Sellainen työelämä on oikeudenmukainen ja reilu. Sellainen Suomi luo työtä ja kasvua.

Jyrki: Olennaista on säilyttää ja kehittää työmarkkinajärjestelmää kolmikantaisesti ja vahvistaa yleissitovien työehtosopimusten asemaa, jonka pohjalta myös paikallista sopimista kehitetään.

JOKAISELLA ON OIKEUS OPPIA: OSAAMISPOLKU 2030
Laajennetaan oppivelvollisuutta kattamaan toisen asteen tutkinnon suorittaminen ja tehdään toisella asteella eli lukioissa ja ammattioppilaitoksissa opiskelu aidosti maksuttomaksi. Toteutetaan ihmislähtöinen jatkuvan oppimisen uudistus ja vastataan näin yksilöiden ja työmarkkinoiden tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Valmistellaan malli henkilökohtaisesta osaamistilistä, jonka turvin yksilö voi hankkia tarvitsemaansa koulutusta. Mahdollistetaan entistä useammalle korkeakoulutus. Nostetaan nuorisoikäluokkien korkeakoulututkinnon suorittamistavoite vähintään 50 prosenttiin. Jatketaan opiskelijavalintojen uudistamista. Selvitetään korkeakoulujen heikon läpäisyasteen syyt ja laaditaan toimenpideohjelma läpäisyn parantamiseksi.
Tehdään tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautus. Varmistetaan riittävä perusrahoituksen taso, jotta tutkijoilla on
mahdollisuus keskittyä tutkimiseen.

Jyrki: Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi olisi tärkeää, että oppivelvollisuutta pidennetään kattamaan toisen asteen koulutus. Samoin on tärkeää, että toisen asteen koulutus olisi aidosti maksutonta. Suomella ei ole varaa siihen, että yksikään nuori keskeyttää opintonsa rahan puutteen takia ja syrjäytyy työelämästä. Pidemmällä aikavälillä uudistus maksaa itsensä takaisin korkeampana työllisyysasteena, pidempinä työurina, verotuottoina sekä pienempinä syrjäytymisen ehkäisyn kuluina. Ammatillisen koulutuksen ongelmiin pitää myös tehdä iso korjausliike Sipilän hallituksen leikkausten johdosta.

TAVOITTEENA REILU TYÖELÄMÄ

Edistetään mielekästä, turvallista ja tuottavaa työelämää parantamalla työpaikkojen yhteistoimintaa.

Uudistetaanyhteistoimintalainsäädäntö ja työsopimuslaki.

Poistetaan perusteettomia palkkaeroja naisten ja miesten väliltä.

Selvitetään siirtyminen nimettömään työnhakuun julkisella sektorilla tasa-arvon vahvistamiseksi rekrytointitilanteissa.

Vahvistetaan työllisyyspolitiikkaa. Varmistetaan työllisyyspalveluiden saatavuus ja riittävät resurssit kaikkialla

Suomessa. Varmistetaan osaavan työvoiman saanti ulkomailta. Sujuvoitetaan työluvan saamiseen liittyviä prosesseja.

Parannetaan kotouttamista. Edistetään maahanmuuttajan kielitaitoa, ammatillisia valmiuksia ja yhteiskunnan tuntemusta laadukkailla kotouttamispalveluilla.

Tuetaan pienten yritysten kasvua. Kevennetään pienyrittäjien hallinnollista taakkaa nostamalla arvonlisäverotuksen alaraja 30 000 euroon.

Alennetaan pienyrittäjien ansiotuloverotusta ja helpotetaan työllistämisen kustannuksia muun muassa työtulotuella.

Toteutetaan verotuksen uudistus useamman vuoden aikajänteellä, jotta voimme taata vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön yrityksille ja kansalaisille.

Laaditaan pitkän aikavälin suunnitelma, jolla Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen taso nostetaan neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Julkisten panostusten lisäykset kannustavat yksityistä sektoria panostamaan TKI-toimintaan.

Jyrki: Tavoitteena pitää olla oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi työelämä, jossa työntekijät pääsevät kehittämään osaamistaan ja voivat luottaa toimeentuloonsa. Reilu työelämä tarkoittaa sitä, että jokaista työntekijää arvostetaan. Nykyisenkaltaiset nollatuntisopimukset tulee kieltää lailla, kuten myös vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumisesta pitää säätää lailla. Työpaikoilla työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia pitää lisätä. Myös henkilöstön edustusta yritysten päättävissä elimissä tulee vahvistaa. Työntekijöiden oikeusturvan varmistamiseksi ammattiliitoille pitää säätää kanneoikeus ja tahallinen alipalkkaus pitää asettaa rangaistavaksi. Työperäinen maahanmuutto on kannatettava asia, kun työehdoissa noudatetaan työehtosopimuksia.

ELINVOIMAINEN SUOMI LUO KASVUA JA MAHDOLLISUUKSIA
Laaditaan kaupunkipoliittinen strategia, jolla vastataan kaupungistumisen haasteisiin.

Kehitetään maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksia (MAL) pitkäjänteisemmiksi. Sopimukset tulee solmia nykyisen neljän vuoden sijaan
12 vuodeksi. MAL -sopimuksia tulee laajentaa myös muille kaupunkiseuduille.

Korjataan tieverkkoa koko Suomessa ja ylläpidetään toimivia yhteyksiä myös haja-asutusalueilla.

Korkeakoulujen ja julkisten tutkimuslaitosten merkitys alueen elinvoimalle tunnistetaan.

Isojen globaalien haasteiden ratkaiseminen on mahdollisuus suomalaiselle innovaatiopolitiikalle. Ilmastonmuutoksen hillitseminen tarjoaa siihen pyrkivälle elinkeinotoiminnalle kasvavat globaalit markkinat.

Jyrki: Tiehankkeista ylivoimaisesti tärkein on Valtatie 8 Turku-Pori parannus. Samoin valtatie 2 kapasiteetin lisääminen vaikuttaa suoraan liikenteeseen Porin satamaan ja alueen kaupunkeihin. Pori-Harjavalta välin nelikaistaistaminen on saatava pikaisesti liikkeelle. Satsaukset raideliikenteeseen ovat myös tärkeitä. Panostus raiteisiin on myös ilmastoteko. Tavoitteena pitää olla noin kahden tunnin junamatka pääkaupunkiin. Satakunnan saavutettavuuden parantuessa elinkeinoelämän kilpailukyky kohenee ja kansalaisten liikkuminen helpottuu ja nopeutuu, mikä mahdollistaa myös työssäkäyntialueiden laajentamisen.

VASTUULLISTA ILMASTOPOLITIIKKAA
Tavoitellaan sitä, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja selvästi hiilinegatiivinen yhteiskunta vuosisadan puoleenväliin mennessä.
Nopeutetaan päästövähennysten toimeenpanoa.

Tehdään selkeä suunnitelma fossiilisista polttoaineista ja turpeen energiakäytöstä luopumiseksi sekä metsien ja maaperän hiilinielujen vahvistamiseksi.

Huolehditaan oikeudenmukaisesta siirtymästä. Jokaisen on osallistuttava hiilineutraalin ja -negatiivisen yhteiskunnan rakentamiseen, mutta muutoksen vaikutusten on jakauduttava tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti.

Vahvistetaan Suomen Ilmastopaneelin asemaa ja rahoitusta ja perustetaan Suomeen ilmastopolitiikan pyöreä pöytä, jonka tehtävänä on luoda yhteinen näkymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisestä nykyistä nopeammalla aikataululla.

Kehitetään arvonlisäverosta kestävää kehitystä tukeva veromuoto, joka ohjaa kestävämpään kuluttamiseen ja tuotantoon. Muun muassa kiertotalouspalveluihin ja kestävästi tuotettuihin elintarvikkeisiin tulee soveltaa kevyempiä verokantoja.

Tavoitellaan sitä, että Suomi on ensimmäisten kivihiilen energiakäytöstä luopuvien teollisuusmaiden joukossa. Uutta asentoa tulee hakea ennakkoluulottomilla ratkaisuilla, älykkäämpää sähkö- ja kaukolämpöverkkoa kehittämällä,
siirtoyhteyksiä parantamalla ja uusia energian varastointimahdollisuuksia hyödyntämällä.

Pidetään huolta teollisuuden toimintaedellytyksistä varmistamalla sähköenergian ja kuljetusten kohtuulliset kustannukset ja kilpailukyky. Vähäpäästöiseen tulevaisuuteen siirtymiseksi Suomi tarvitsee teollisuuden toimialakohtaisen tiekartan. Tiekartan avulla on mahdollista määrittää, miten julkinen sektori voi sekä vauhdittaa siirtymistä kohti päästöttömyyttä että varmistaa työllisyyden muutoksen aikana.

Tehdään investointeja raideliikenteeseen. Paremmin palveleva raideliikenne ohjaa matkustusta sähköiseen joukkoliikenteeseen ja edistää päästötavoitteisiin pääsemistä ja ilmastonmuutoksenpysäyttämistä.

Vähä- ja nollapäästöisten autojen määrän lisäämiseksi tarvitaan selkeä tavoite, kannustimia ja siirtymäaika.

Jyrki: Liikenteen päästöjen rajoittamisessa on pidettävä kaikki teknologiset vaihtoehdot mukana, käsittäen polttomoottorit, jotka käyttävät polttoaineena bensiiniä, dieseliä, vetyä, etanolia, metaania, biopolttoaineita tai muita polttoaineita sekä hybridit ja sähköautot. Raideliikenteeseen panostaminen on ilmastointiteko.

MAAILMAN PARAS MAA LAPSILLE
Uudistetaan varhaiskasvatus. Palautetaan kokoaikainen varhaiskasvatusoikeus kaikille lapsille.

Palautetaan varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku tasolle, joka takaa laadukkaan varhaiskasvatuksen.

Tarjotaan jokaiselle yli 3-vuotiaalle lapselle maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus tulevalla vaalikaudella.

Ulotetaan lähikouluperiaate soveltuvalla tavalla varhaiskasvatukseen.

Rakennetaan suomalainen Islannin malli koulujen ympärille.

Siirrytään valtakunnallisesti joustavaan koulupäivään, joka mahdollistaa harrastustoiminnan järjestämisen koulupäivän aikana.

Uudistetaan aamu- ja iltapäivätoiminta ja kytketään ne osaksi joustavaa koulupäivää.

Toteutetaan harrastustakuu eli jokaisen lapsen mahdollisuus harrastaa.

Edistetään lapsiperheille suunnattujen palveluiden kuten kotipalvelun saatavuutta.

Turvataan lastensuojelun resurssit ja vähennetään lapsiperheiden köyhyyttä.

Tehdään kansallinen ihmisoikeus- ja perusoikeusperustainen lapsistrategia.

Otetaan systemaattiseen käyttöön lapsivaikutusten arviointi, jossa selvitetään erityisesti päätösten tulovaikutukset lapsiperheille.

Jyrki: Subjektiivinen kokoaikainen varhaiskasvatusoikeus tulee palauttaa kaikille lapsille. Varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten välinen suhdeluvun on oltava sillä tasolla, että se on laadukasta.

PIDETÄÄN KAIKKI MUKANA
Torjutaan nuorten syrjäytymistä. Toteutetaan SDP:n nuorisotakuu 2.0 ja vahvistetaan Ohjaamo-palveluiden toimintaa.

Turvataan toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen riittävät resurssit.

Uudistetaan toisen asteen koulutuksen sisältöjä vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeita ja panostetaan toisen asteen koulutuksen laatuun.

Nostetaan opiskelijoiden opintorahan taso vuoden 2017 alun tasolle ja tehdään siihen vuosittainen indeksitarkistus.

Edistetään ihmisoikeuksien toteutumista, on kyse sitten pari tai lähisuhdeväkivallan torjumisesta, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien parantamisesta tai lasten oikeuksien vahvistamisesta.

Nostetaan pienituloisten, alle 1400 euroa kuukaudessa ansaitsevien eläkeläisten tuloja sadalla eurolla pidemmällä aikavälillä.

Kohtuullistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja.

Yhdistetään asiakasmaksujen, lääkkeiden ja matkakulujen omavastuuosuuksien maksukatot.

Parannetaan vanhuspalveluita kehittämällä uusia toimintamalleja ja henkilöstön osaamista.

Vanhuspalveluissa työskentelevien työn helpottaminen ja inhimillisesti kestävä vanhustenhoito edellyttävät sitä, että työtä on tekemässä riittävä määrä henkilöstöä.

Jyrki: Nostetaan pienituloisten, alle 1400 euroa kuukaudessa ansaitsevien eläkeläisten ansioita 100 eurolla pidemmällä aika välillä. Kohtuullistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Yhdistetään asiakasmaksujen, lääkkeiden ja matkakulujen omavastuuosuuksien maksukatot.

SUOMI TARVITSEE UUDISTUKSIA
Toteutetaan joustava perhevapaauudistus. Huomioidaan uudistuksessa erilaiset perhemuodot ja tilanteet.

Uudistuksen lähtökohdan tulee olla lapsikohtainen perhevapaa-ajattelu, jossa on huomioitu yksinhuoltajaperheet, sateenkaariperheet ja adoptioperheet.

Uudistetaan sosiaaliturvaa Yleisturva-mallin mukaisesti yksinkertaisemmaksi ja joustavammaksi.

Yksinkertaistetaan sosiaaliturvajärjestelmää yhdistämällä etuuksia ja selkeyttämällä etuuksien määräytymistä.

Yhtenäistetään ansioperusteisten etuuksien vähimmäistasoja siten, että se takaa riittävän turvan.

Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Toteutetaan hoitotakuu, jonka mukaisesti kiireettömään hoitoon on päästävä viikon kuluessa.

Turvataan hoito- ja hoivatakuun mukainen palveluun pääsy viime kädessä palveluseteleillä ym. ostopalveluilla.

Vahvistetaan perusterveydenhuoltoa palkkaamalla 1000 lääkäriä tai hoitajaa lisää.

Edistetään mielenterveyspalveluiden saatavuutta.


Jyrki: Satakunnassa pitää hyödyntää kaatuneen soten osalta hyväksi havaitut valmistelut. Palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen tarvitaan leveämmät hartiat, joiden koko määräytyy riittävän väestöpohjan perusteella. Nyt satakuntalaisilta päättäjiltä pitää löytyä kaukonäköisyyttä tehdä ihmisen tarpeista lähtevä oma Satasote. Satakuntalaisten on päästävä nopeasti lääkäriin ja saatava hyvä hoito ja hoiva omasta maakunnasta. Valtakunnallisesti sote on valmisteltava parlamentaarisesti yli puoluerajojen.

SUOMI ON KOKOAAN SUUREMPI MAAILMALLA
Uudistetaan EU:ta ihmisten Euroopaksi. Unionin sosiaalinen ulottuvuus on nostettava yhdenvertaiseksi taloudellisen ulottuvuuden rinnalle.

Seuraavalla vuosikymmenellä unionin on asetettava kunnianhimoisia tavoitteita työllisyyden edistämiseksi, köyhyyden vähentämiseksi ja osaamiseen panostamiseksi.

Toimitaan määrätietoisesti sen puolesta, että EU vahvistaa asemaansa maailman ilmastopolitiikan johdossa. Suomen päästötavoitteita kiristetään osana Euroopan tavoitteiden tarkistamista.

Varmistetaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan vakaus. Linja perustuu uskottavaan puolustukseen, yleiseen asevelvollisuuteen, korkeaan maanpuolustustahtoon, sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja kansainväliseen
puolustusyhteistyöhön, Euroopanunionin keskinäistä avunantoa koskevaan velvoitteeseen sekä mahdollisuuteen ottaa vastaan apua ja antaa sitä.

Kehitysyhteistyössä panoksia on lisättävä sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseen, koulutustason nostamiseen, työmarkkinoiden kehittämiseen ja tasa-arvon edistämiseen.

Erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksia on vahvistettava.

Kehitysyhteistyörahoituksen taso nostetaan vuoteen 2030 mennessä 0,7 prosenttiin BKT:sta.

Suomi on aktiivinen globaali toimija verovälttelyn ja verokeidastoiminnan kitkemisessä. Maakohtainen veroraportointi tekee veronmaksun läpinäkyvämmäksi.

Kansainvälisen yritysverotuksen perusrakenteita tulee kehittää.

Jyrki: Suomen kansan selvä enemmistö ja myös Presidentti kannattavat SDP:n tavoin Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta. Puoleista ainoastaan Kokoomus ja RKP ovat virallisilla päätöksillään NATO-jäsenyyden kannalla. Luotan suomalaisten arvioon, joka perustuu historialliseen kokemukseen ja realismiin.