Onko työntekijä Suomen Yrittäjille vain kuluerä?

Suomen Yrittäjien (SY) Atte Rytkösen vastine kirjoitukseeni SK:ssa (24.11.) kuvastaa SY:n ideologiaa: helpotetaan irtisanomista, mahdollistetaan alle työehtosopimusten olevat työehdot paikallisella sopimisella ja pakotetaan ottamaan vastaan työ kuin työ, niin työllisyys paranee. Tavoite on kirjoituksessa puettu tyhjään ”helpotetaan työllistymistä, alennetaan työllistymiskynnystä, tehdään työn vastaanottamisesta kannattavaa ja lisätään paikallista sopimista” propagandaan, jota SY on pitkin matkaa hokenut. 

Rytkönen väittää, että hallituksen alkuperäisessä esityksessä ei olisi ollut niin sanottua pärstäkerroin pykälää. Todellisuudessa lakiin esitettiin myös luottamussuhteen horjumista perustelluksi irtisanomisen syyksi. Eli esimerkiksi aktiivinen toiminta ay-liikkeessä olisi voinut olla todellinen syy, jonka työnantaja olisi voinut kiertää vetoamalla luottamussuhteen horjumiseen. 

Lisäksi hallitus esitti aluksi irtisanomissuojan heikentämistä alle 20 hengen ja sitten alle 10 hengen yrityksissä. Lopulta hallitus muutti esitystään niin, että työntekijöiden tarkasta määrästä luovuttiin, jolla työntekijät olisi jaettu kahteen leiriin heidän työsuhdeturvansa vahvuuden mukaan. 

Mikä sitten muuttui? Lakiesityksessä puhutaan henkilöperusteisen irtisanomisen kohdalla kokonaisarvioinnista. Tätä kohtaa esitetään muutettavaksi seuraavasti: syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa (lisäys) otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä (lisäys) työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan (kursivoidut kohdat uutta, muu vanhaa). 

Käytännössä nykyinen oikeuskäytäntö korostaa henkilöperusteisessa irtisanomisessa kokonaisharkintaa ja niin olisi myös jatkossa. Lakiin lisättäisiin nyt kuitenkin, että työntekijän lukumäärä on otettava kokonaisharkinnassa huomioon. 

Ay-liikkeen ja muiden asiantuntijoiden, esimerkiksi professori Seppo Koskisen, arvio on, että muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta. Tuomioistuimet ovat jo nykyään huomioineet yrityksen koon yhtenä tekijänä, kun irtisanomisperusteen laillisuutta arvioidaan, vaikka siitä ei ole ollut lakipykälissä mainintaa. 

Rytkönen esittää Suomen Yrittäjien toiveita siitä, miten tuomioistuinten pitäisi heidän mielestään tulkita lakia. Tämä kuitenkin ratkeaa vasta, kun henkilöperusteisia irtisanomisia riitautetaan. Suomen Yrittäjät varmaan pyrkivät hakemaan sopivia tapauksia mutta voin vakuuttaa, että ay-liike on valmiina puolustamaan jäseniään.