Suomen Yrittäjät eivät halua hyödyntää yhteistyötä

Suomen Yrittäjien lakimies Albert Mäkelä ei tuo vastineessaan (SK 30.1.) mitään uutta keskusteluun työehtosopimusten yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta. SY:n tavoite on purkaa nykyinen tes-järjestelmä, joka perustuu perustuslaissa säädettyyn järjestäytymisvapauteen, osapuolten vapaaseen tahtoon ja lakiin. Tilalle tarjotaan mielikuvaa, jossa vapaat kansalaiset sopivat mitä sopivat työehdoista. Häveliäästi väitetään, että jos työntekijä ei suostu heikennyksiin, niin aina voidaan ottaa käyttöön tes-minimit.

Todellisuudessa on tietenkin niin, että työnantaja on aina vahvemmilla työntekijään nähden. Jos perälautana olisi vain työlainsäädäntö, kuten Mäkelä esittää, meillä ei olisi esimerkiksi palkkojen osalta mitään minimiä. Haluaako SY, että lailla säädetään kulloistenkin poliittisten voimasuhteiden mukaisesta minimipalkasta? Eikö ole paljon järkevämpää kehittää työmarkkinoita nykyisen järjestelmän pohjalta? Tämä on myös järjestäytyneiden työnantajien tahto.

On hyvä, että Mäkelä kertoo avoimesti, että ammattiliittoon järjestäytyneet luottamusmiehet ovat heille suurin ongelma paikallisessa sopimisessa. Herää kuitenkin kysymys, miksi SY ei halua hyödyntää tasavertaiseen yhteistyöhön sisältyvää potentiaalia. Näinhän tehdään esimerkiksi vientiteollisuuden keskeisten työnantaja -ja työntekijäliittojen yhteisellä eduskuntavaalikiertueella. Yhdessä liitot kertovat kansanedustajaehdokkaille teollisuuden toimintaedellytysten painopisteistä vaikkapa energia- ja koulutuspolitiikan osalta. En osaa kuvitella, että SY:n kanssa oltaisiin yhdessä liikkeellä vastaavalla tavalla.

Mäkelä pitää henkilökohtaisen irtisanomissuojan heikennysyritystä tärkeänä, vaikkei se toteutunutkaan. Lisäksi Mäkelä väittää, että ”ennen tätä vaalikautta ei ole tehty vuosikymmeniin työllistämistä helpottavia uudistuksia”. Todellisuudessa vuosikymmeniin ei ole tehty yhtä paljon työntekijöiden ja työttömien aseman heikentämiseksi ja työmarkkinoiden sekoittamiseksi yhden vaalikauden aikana. Mäkelä viittaa myös maan korkeiden virkamiesten ulostuloon (Yle uutiset 28.1.) uudistusten tarpeesta. Jos tulkinta on se, että maan korkeat virkamiehet vaativat tälle politiikalle jatkoa, niin toivottavasti kansa on vaaleissa hereillä.

Olen muuten sitä mieltä, että näiden maan korkeimpien virkamiesten ei pitäisi lähteä neuvomaan, miten maan asioita on parasta hoitaa, varsinkin näin vaalien alla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitokset ja muut lobbarit muokkaavat jo voimakkaasti ilmapiiriä tulevia hallitusohjelmaneuvotteluja ja syksyn työehtosopimuskierrosta pohjustaen.