Tie- ja ratahankkeista lisää iskua Satakunnan nousulle

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK julkaisi 14.2. kuntaranking- selvityksensä, jossa koko maassa toiseksi kovin nousija talouden mittareilla oli Rauma. Paras oli Seinäjoki. Porikin oli kärkipäässä, eli 11. Kaikkiaan Satakunnan ja Varsinais-Suomen näkymät olivat muutoinkin hyvät. Metalliteollisuuden nousu näkyy koko Länsi-Suomessa ja erityisesti telakoilla Turussa ja onneksi uudelleen Raumalla unohtamatta muita kärkiyrityksiä sekä laajaa pk-yritysten verkostoa. Porin Satamasta Huittisiin ulottuva teollisuusvyöhykkeellä on noin 850 teollisuus- ja suunnittelualan yritystä ja 10 000 työntekijää. Teollisuus työllistää suoraan ja välillisesti Satakunnassa jopa 40 000 ihmistä. Vaikka nyt menee lujaa, niin kaikesta huolimatta investointiaste Satakunnassa on kuitenkin hieman alle maan keskiarvon, joka on huolestuttavaa, jos ennusteet talouden hidastumisesta toteutuvat.

Eri selvityksissä ja keskusteluissa tulee esiin, että varsinkin liikennejärjestelyihin on kiinnitettävä tulevaisuudessa erityishuomiota, jota yritysten toimintaedellytykset olisivat kunnossa. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö niin olisi tehty jo aikaisemmin, mutta nyt tarvittaisiin ikään kuin läpimurtoa keskeisten hankkeiden osalta. Tässä tulevat hallitusneuvottelut on ratkaisevassa roolissa.

Läntisen Suomen kuusi maakuntaa ovat valmistelleet yhteisen raideliikenteen kehittämisesityksen ”Päärata plus”. Esitys sisältää konkreettiset tavoitteet ja aikataulutuksen niiden toteuttamiselle ja kunkin maakunnan maakuntahallitus on hyväksynyt esityksen. Pääpaino on yhteyksien parantamisella ja nopeuttamisella. Suomen läntisten alueiden junayhteyksien nopeuttaminen vaatii investointeja lisäraiteisiin: matka Porista, Vaasasta Seinäjoen kautta ja Jyväskylästä Tampereelle tulee voida tehdä tunnissa samoin kuin matka Tampereelta Helsinkiin. Samalla toimivat raideliikenneyhteydet Hämeenlinnasta tulee turvata.

Tiehankkeista ylivoimaisesti tärkein on Valtatie 8 Turku-Pori parannus. Samoin valtatie 2 kapasiteetin lisääminen vaikuttaa suoraan liikenteeseen Porin satamaan ja alueen kaupunkeihin. Pori-Harjavalta välin nelikaistaistaminen on saatava pikaisesti liikkeelle. Saavutettavuuden parantuessa elinkeinoelämän kilpailukyky kohenee ja kansalaisten liikkuminen helpottuu ja nopeutuu, mikä mahdollistaa myös työssäkäyntialueiden laajentamisen.

Mielenkiintoinen selvitys ja varmasti jatkossa esille nouseva asia on Vihreä rahtirata – Pori-Parkano-Haapamäki välille. Selvityksessä on ensimmäistä kertaa Suomessa arvioitu LNG- ja biokaasuvetureiden käyttöönoton teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä ja veturien kilpailukykyä tavaraliikenteessä suhteessa diesel- ja sähkövetureihin. Selvää on, että kaasuvetureiden käyttö olisi ilmasto- ja energiamielessä järkevää ja todennäköisesti myös kustannustehokkaampaa nykyisiin dieselvetureihin nähden. Pohjalla olisi Porin LNG-terminaalin läheisyys ja toisaalta Porin sataman vapaan kapasiteetin ja sataman 15,3 metrin syväväylän hyödyntäminen sekä volyymien kasvun kautta nykyistä kilpailukykyisempiin kustannuksiin pääseminen. Vaikka ratainvestointi ei ole vielä nykyisellä kuljetusmäärällä yhteiskuntataloudellisesti kannattava, potentiaalia on muun muassa metsäteollisuuden suunnittelemien investointien toteutumisen kautta. Myös Venäjän raaka-aineiden viennin ja satamakapasiteetin kehittyminen vaikuttaa tulevaisuudessa.

Jyrki Levonen, Pääluottamusmies Eduskuntavaaliehdokas, SDP