Työmarkkinoilla vastakkainasettelusta aitoon yhteistyöhön

Viime vuosina on työmarkkinoilla eletty vastakkainasettelun aikaa. Työnantajajärjestöjen pyrkimys on ollut hajauttaa työehdoista sopimista työpaikoille ja jopa yksilötasolle sekä luopua yleissitovista minimiehdoista. Hallitus on pakkolaeilla uhkaamalla kiristänyt kiky-sopimuksen, joka on jättänyt pahat arvet työmarkkinasuhteisiin.  

EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen todistaa samaa 1.4. Teollisuuden Palkansaajat ry:n julkistamassa pamfletissa. Hänestä EK:n sääntömuutos, joka rajaa siltä pois keskitettyjen palkkaratkaisujen solmimisen, on aiheuttanut epävakautta työmarkkinoilla. Laatusen keskeinen teesi on, että työmarkkinakonfliktit eivät ole toimiva tapa uudistaa työmarkkinoita, koska siinä pelissä kaikki häviävät. Hänen mielestään työ- ja sosiaalilainsäädännön uudistamisessa kolmikantainen valmistelutapa vakauttaa työmarkkinoita ja takaa asiantuntemuksen valmistelutyössä. Se ehkäisee myös poliittisia työtaisteluja.

Mielenkiintoinen on myös Laatusen näkemys, että mikäli keskusjärjestöt (EK:sta johtuen) eivät halua palata työmarkkinapolitiikan vetäjiksi, voisivat teollisuuden, palvelualojen ja julkisen sektorin sopijaosapuolet ottaa vastuuta myös kolmikantaisen lainvalmistelun toteutumisesta. Toimialakohtaiset tarpeet otettaisiin näin paremmin huomioon lainsäädännössä. 

Laatusen tapaan kannattaisi kaikkien työmarkkinatoimijoiden hahmotella tietä eteenpäin. Nimittäin syksyn työehtokierroksesta tulee todella hankala, jos kaikki ajavat vain omaa etuaan. Vientiteollisuuden työnantaja- ja työntekijäliitot voisivat olla asiassa aloitteellisia ja kutsua eri tahot yhteistyöhön. Tällä menolla vaarana on, että vientivetoinen palkkamalli ja myös paikallisen sopimisen aito kehittäminen voidaan unohtaa, mikäli vastakkainasettelu jatkuu. 

Jyrki Levonen, Pääluottamusmies

Eduskuntavaaliehdokas, SDP