Untitled-4

Kuka Jyrki?

Olen 60-vuotias porilainen pääluottamusmies. Koulutukseltani olen levyseppähitsaaja. Olen ollut vuodesta 2003 lähtien pääluottamusmiehenä Luvata Pori Oy:ssä (ent. Outokumpu Poricopper). Sitä ennen olin jo Outokummun ison osaston luottamusmiehenä 1998 alkaen. Olen siis hoitanut jo kaksikymmentä vuotta työntekijöiden yhteisiä asioita tehtaalla. Vuosiin mahtuu niin hyviä kuin koviakin aikoja. Kovimpia kokemuksia ovat monet yt- neuvottelut, joissa irtisanottiin satoja työntekijöitä globaalin murroksen aikaansaamana. Hyvistä kokemuksista voisi mainita rakentavan yhteistyön työntekijöiden ja työnantajan välillä, joihin olen päässyt vaikuttamaan. On kaikkien etu, että henkilöstöpolitiikka on yrityksissä hyvällä tasolla.

Työurani aloitin ammattikoulusta valmistuttuani vuonna 1976 Porin Outokummun tehtaalla, jonne sitten palasin 1995. Muutin 1979 pois Porista ja reissu kesti kymmenen vuotta. Asuin Forssassa, Hämeenlinnassa ja Hyvinkäällä pelaten jääkiekkoa divisioonatasolla ja tehden töitä eri firmoissa. Monta jääkiekkoseuraa ja useita työpaikkoja tuli tutuksi matkan varrella. Tämä aika oli avartava ja hieno vaihe elämässäni.

Ammattiyhdistysliikkeen toimintaan, aktiiviksi, minut vei aikanaan tuo luottamusmieheksi ryhtyminen. Olen ollut Metalliliiton hallinnossa vuodesta 2004 lähtien eri tasoilla, niin valtuustossa kuin hallituksessakin. Nykyään olen Teollisuusliiton, Suomen suurimman vientiliiton, valtuuston 2. varapuheenjohtaja. Valtuuston puheenjohtajat osallistuvat myös hallituksen kokouksiin. Siinä on oiva näköalapaikka Suomen työmarkkinoille.

Kunnallispolitiikassa olen ollut mukana Porin kaupunginvaltuustossa vuodesta 2005 alkaen. Vuosien varrelta olen ollut jäsenenä sekä ammattiopiston että vapaa-ajan lautakunnissa ja tällä hetkellä teknisessä lautakunnassa.

Vaimoni Tuilan tapasin jo nuorena ja yhteistä taivalta olemme kulkeneet yli 40 vuotta. Perheeseemme kuuluu lisäksi kolme lastamme. Heistä nuorin asuu vielä kanssamme Väinölässä, omakotitalossa. Kaksi vanhempaa lastamme ovat jo perustaneet omat perheensä ja heidän kauttaan meille on siunaantunut kuusi lastenlasta.

Olen syntyperäinen porilainen. Lapsuudenperheessäni meitä oli äidin ja isän lisäksi kuusi poikaa. Perheemme oli tavallinen työläisperhe.

Liikunta on ollut minulle aina tärkeää. Harrastan edelleen jääkiekkoa, joka on ollut intohimoni lähes koko elämäni ajan. Seuratasolla olen pelannut jo pikkupoikana ja aikuisiällä lähinnä divisioonatasolla, ja edelleen pelailen pari kertaa viikossa Nalle Koplan veteraaniporukassa. Jääkiekko on minulle hyvä tapa rentoutua arjen kiireistä. Parin vuoden ajan olen käynyt myös joogaamassa kansalaisopistolla, siitä saa hyvin liikkuvuutta jäseniin ja ajatuksiin. Suosittelen.